Haastattelussa Mikko Tuovila, joka kilpaili tänä syksynä ensimmäiset kehonrakennus kisat. Jyväskylästä oli kotiin tuomisina noviisien -90 kilosten kulta ja Lahden Fitness Exposta yleisessä +90 kilosten sarjassa 8. sija.
1. Millainen on aikaisempi urheilutaustasi?
Pelasin nuorempana jääkiekkoa ja jalkapalloa. Kavereiden kanssa tuli kyllä harrastettua monipuolisesti muitakin lajeja, koripalloa, nyrkkeilyä, jne. Olin nuorempana tosi kiinnostunut monista eri urheilulajeista ja seurasinkin myös monia eri lajeja.
2. Mistä alunperin lähti innostus saliharjoitteluun?
En ihan tarkkaan kyllä muista. Aloitin noin 12-13 vuoden iässä treenaamaan. Ihailin muksuna jostain ihmeen syystä raskaan sarjan nyrkkeilijöitä ja olin tietysti ihan varma, että minusta tulee seuraava raskaan sarjan maailmanmestari. Hakkasin sitten paljon nyrkkeilysäkkiä kotonani varastossa. Oli siellä sitten +30 lämmintä tai pakkasen puolelle eli treenejä ei silloinkaan jätetty väliin, heh. Sitten huomasin jossain kohtaa, että miltä kehonrakentajat näyttää. Ja silloin olinkin heti sitä mieltä, että tuo on mun juttu!! Sellaiselta minäkin haluan näyttää. Säkki vaihtui aika nopeasti sitten käsipainoihin ja tankoon.
3. Mistä kipinä kilpailemiseen?
Olen aika kilpailuhenkinen niin kyllä se lavalle pääseminen on ollut mielessä jo niin pitkään kuin muistan. Tarkoitus oli kilpailla ekan kerran jo vuonna 2007. Päätin 2006 syksyllä, että tähtään seuraavan vuoden kisoihin. Loukkasin sitten melkein samantien sen päätöksen jälkeen vasemman rintalihakseni ja aloitin myös silloin syksyllä opiskelut ammattikorkeakoulussa, niin kilpailut jäi sitten vielä toistaiseksi taka-alalle.
4. Millaista on treenit ja ruokailut off-seasonilla?
Treenijako oli offilla ja dietillä ihan sama: tiistai: selkä keskiviikko: rinta, hauikset perjantai: etureidet, vatsa lauantai: takareidet, pohkeet ja vatsa ja sunnuntaina: olkapäät, ojentajat. Kalorit oli offilla 3500. Ja tein kahtena aamuna viikossa 45 minuutin aamulenkin. Nyt kisojen jälkeen muutin ainakin toistaiseksi treenit nelijakoiseksi ja aamulenkit toistaiseksi ihan fiiliksen mukaan. Kalorit nostin nyt Matin (Matti Halonen, valmentaja) ohjeen mukaan 3200 ja pidän nyt yhden ”vapaan” ruoan päivän viikossa. Tällä pyritään siihen, että paino nousisi maltillisesti ja mieluiten vielä lihaksena. Treenit on koko ajan ihan perustreeniä. Suoria sarjoja loppuun asti ja mahdollisimman hyvällä tekniikalla. Pääasiassa tangolla ja käsipainoilla tehtäviä perusliikkeitä.
5. Minkälainen dieettisi oli syksyn kisoihin?
Dieetin kokonaiskesto oli 22 viikkoa. Päätettiin pitää pitkä dieetti, kun en ollut aikaisemmin dietannut itseäni kisakireyteen asti. Dieetti aloitettiin tiputtamalla kalorit offin 3500 kalorista 3200 kaloriin. Lopussa ne oli 3000. Aamulenkit oli dieetin alussa kolmena aamuna viikossa tunnin lenkki ja lopussa neljänä aamuna se tunti. Eli tosi pienillä muutoksilla mentiin, mutta dieetti eteni koko ajan ja sehän on pääasia. Paino dieetin alussa oli 98 kiloa. Jyväskylän (noviisien sm-kisat) punnitukseen paino vedettiin väkisellä tasan 90 kiloon. Lahden sm-kisoihin päätettiinkin sitten, että ei vedetä väkisellä painoa alas. Ja sainkin sitten syödä ihan suunnitelmien mukaan ja paino oli puntarilla 97,5 kg.
6. Minkälainen fiilis sinulle jäi syksyn kisoista?
Jyväskylä ja noviisien suomenmestaruushan oli päätavoite ja sen sain. Tietysti kun SM-kisoissa oli mahdollisuudet sinne finaalin, eli kuuden joukkoon ja sitä en saanut, niin kyllä ne finaalien katsominen siellä katsomon puolella teki aika pahaa. Hyvää palautetta sain kuitenkin kisojen jälkeen mm. että pari kiloa tiukempana olisin ollut finaalissa. Mut ei sitä auta enää jälkikäteen miettiä. Muut oli parempia. Seuraavalla kerralla samaa ”vahinkoa” ei enää tule.
7. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on lajia ajatellen?
Kahden tai kolmen vuoden päästä uusi yritys raskaassa sarjassa.
8. Lopuksi…
Haluaisin kiittää avopuolisoani Jennyä avusta dieetillä. Jenny auttoi mua todella paljon. Jenny mm. huolehti siitä, että jos Matti käski syödä jonkun aterian punnituspäivänä kuudelta, niin se syötiin myös sit tasan kuudelta, heh. Tietysti mun valmentaja Matti Halonen oli myös tärkeä osa mun ”tiimiä”, Pätärin Kimmoa pitää kiittää huoltajan töistä ja avusta poseeraus treeneissä, Kulmalan Ilkkaa myös pose treeneistä ja vaparin suunnittelusta ja Heikkilän Jannea hieronnasta. Tietysti myös muita, jotka on salilla ollessa kannustaneet ja auttaneet treeneissä. Olen treenannut Tampereella kaikissa isoimmissa saleissa ja olen sitä mieltä, että meidän salia parempaa ei ainakaan Tampereelta löydy!!
Mikon vapari Jyväskylän kisasta: